perjantai 17. toukokuuta 2013

Szuper

Päässä naksahti. Muutama päivä yhdessä suosikkikaupungeistani ja yksi biisi. Miten voi olla noin siisti kieli?!



Kuunnelkaa nyt tuota ja katsokaa tätä:

Az én kedvesem egy olyan lány akit
Farkasok neveltek és
Táncolt egy délibábbal
Majd elillant csendesen, az én kedvesem
Ő az én kedvesem

Az én kedvesem egy olyan lány akit
Átölel hét kontinens
Csobban szép tengerekben ‘s
Táncot lejt fent felhők közt a, kedvesem
Ő az én kedvesem

Mert nekem
Nincs most más, csak a kedvesem, az én kedvesem, ő
Bárhol jár, az úgy jó nekem, az úgy jó nekem, mert
Mindig rám talál, az én kedvesem, az én kedvesem
Úgy dúdolná: Ez így jó nekem, ez így jó nekem, ez a dal

Az én kedvesem egy olyan lány akit
Hóbortos álmok tépnek
Kócos haját reggelente
Szelek fonják, ettől más a kedvesem
Ő az én kedvesem

Az én kedvesem a végtelennel
Újat húz és sosem retteg
Rozmaringból készít hintót
Tücskök húzzák, így nyugtat meg kedvesen
Ő az én kedvesem

Mert nekem
Nincs most más, csak a kedvesem, az én kedvesem, ő
Bárhol jár, az úgy jó nekem, az úgy jó nekem, mert
Mindig rám talál, az én kedvesem, az én kedvesem
Úgy dúdolná: Ez így jó nekem, ez így jó nekem, ez a dal

Nincs most más, csak a kedvesem, az én kedvesem, ő
Bárhol jár, az úgy jó nekem, az úgy jó nekem, mert
Mindig rám talál, az én kedvesem, az én kedvesem
Úgy dúdolná: Ez így jó nekem, ez így jó nekem, ez a dal

- - -

Miksi ei voi syksyllä alkaa peruskurssia?

torstai 16. toukokuuta 2013

Elämää

Back to the start
Where You found me
I give You my heart again
Take everything
I'm all I can bring
I'm coming home again

You'll never stop loving us
No matter how far we run
You never give up on us
All of Heaven shouts
"Let the future begin!"

I feel alive, I come alive
I am alive on God's great dance floor



Martin Smith. Yksi niistä, joiden lahjakkuutta, asennetta ja antautumista Jumalan palvelukseen arvostan suuresti. The Real Mr. and Mrs. Smith. Respect.

Perhosia

Miksi ne laulaa, että kesä on lyhyt. Sehän alkoi jo. Salakavalasti liukuen saapui tähän viikkoon, eikä lähde pois ennen syksyn hämärää.

Tänään sen todeksi tajusi. Työmatkan varrelle olivat saapuneet kesätyöntekijät - lauma mustia ja valkoisia, joiden ansiosta ketokasvillisuus kukoistaa.

Töiden jälkeen piti jaksaa vielä kauppaan. Parkkipaikalla totesimme, että kesän eka käsjiätelö on tärkeämpää. Peruutimme pois vaivoin löydetystä ruudusta ja lähdimme etsimään uutta ruutua satamasta. Kesän lopullinen ote vahvistui, kun ensimmäisen kerran koskaan jono ulottui pihalle asti. Penkit olivat täynnä hymyileviä kasvoja ja pienet pojat kärkkyivät laiturin reunalla.

Kesän tunnistaa siitäkin, että yhtäkkiä huomaa rivissä asuvan muitakin. Nelijalkaiset jättävät tassunjälkiään oven edustalle ympäri vuoden, mutta kaksijalkaisia näkee vain kesäkuukausina. Nyt sitten melkein säikähtää, kun nurkan takaa ilmestyy ihan elävä ihminen. Tai kun naapuri pyöräilee ohi, eikä ainoastaan heilauta kättä, vaan myös hymyilee ja juttelee.

Olemme me kummallista kansaa. Kaivaudumme koloihimme koko pitkäksi talveksi ja kuoriudumme sieltä esiin iloitsemaan valosta kuin nuoret vasikat kesälaitumistaan. Vaan nautitaan nyt. Se on kuulkaas kesä. Let's have a party.


keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Perhe

Omistettu KST:lle

Se hetki, kun huomaat,
että voit ihan oikeasti luottaa.
Avata suusi ja sydämesi.
Näyttää sotkuiset kaapit ja kitkemättömät rikkaruohot.

Kun yhtäkkiä joistain etäisemmistä
tulee niin läheisiä,
että muiden keskellä
sanaton katse ja hiljainen hymy riittää.

Kun vierelle pysähtyy sellaisia,
joita kiinnostaa.
Jotka haluavat tietää lisää,
nähdä enemmän, kuulla kaiken.

Kun et enää kävele yksin tai kaksin
vaan iloisessa seurassa -
yhtä matkaa ja samaan suuntaan,
mutta silti omin jaloin omaa polkuasi.

Kun silmään hiipivä kyynel
ei nolota tai harmita,
eikä kukaan säikähdä,
kun pinnan alta paljastuu rosoja.

Kun kokemuksiaan
ei tarvitse pyydellä anteeksi
ja asiat voi sanoa
niin kuin ne on.

Sellaisena hetkenä sitä ihmettelee,
mistä on yhtäkkiä saanut
nämä ihmiset.

Me ei olla sukua,
mutta ollaan saman Isän lapsia.

Se jos mikä on pienempi kuin kolme
ja kaksoispiste ja sulku kiinni.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Pakko

Kuplivaa iloa
suurta onnea
uskomatonta riemua

Hilpeitä tuokioita
innoittavia ajatuksia
yllättäviä ihmeitä

Itseäni tässä tsemppaan

Lomalle lähtiessä
töitä takataskussa
epäilyksiä etutaskussa
huolia hupussa
paniikki paidan alla

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Velvollisuus

Miten voi olla
kun pitäisi kumartaa kahteen suuntaan
huomioida ne
joiden aika on aina toisiltansa pois
nähdä paikat
tietäen, että toiset jäävät näkemättä
kuulla jutut
tietäen, että toiset jäävät kuulematta

Ikävöidä aina sinne
missä ei ole
kaivata niitä
joita ei näe
osaamatta olla
läsnä
siinä missä on
niiden kanssa
joiden keskellä on

Jos elämänkin voisi
tallentaa digiboksille
selata kuvakelauksella
sopivana aikana
katsoa parhaat kohdat moneen kertaan
hyppiä yli turhat hetket
moniajona muun ohessa

Mistä jäisin paitsi
missä en olisi läsnä
kenen yli hyppäisin
ymmärtämättä merkitystään
mitkä hetket vilisisivät silmissä
ilman että tajuaisin tarkoitustaan