Muka

Mistä syntyy kirjoittamisblokki? Ajatusjumi? Tyhjän ruudun kauhu? Sanomisen suunnaton epävarmuus ja riman korottamisyritykset?

Kun on aihe ja mielipiteitä, paljonkin sanottavaa. Mutta on myös foorumi, jossa pitäisi olla järjellistä sanottavaa. Mitä tehdä, kun mikään ei riitä. Itselle ainakaan. Jumalalle kyllä riittäis ja joillekin ihmisillekin. Mutta kun pitäisi löytää se helmi, ettei tarvitsisi tyhjiä simpukankuoria kilisytellä käsissään.

Keväällä oli ajatuksia, mutta silloin tuntui ihan liian aikaiselta laittaa niitä paperille. Sitten ei ollut aikaa. Nytkään ei olisi, mutta melko pian on pakko olla. Sanat on kohta saatava järjestykseen, mutta kun ei ole vielä niitä sanoja, mitä järjestellä. Onneksi on sentään tämä blogi, missä purkaa luomisen tuskaa...

Ehkä nyt vain vielä kerran suljen silmäni ja ristin käteni. Jospa sanat tulisivat sieltä, mistä ne kaikkein tärkeimmät tulevat. Ja jospa niissä myös olisi sitä elämää, mitä sieltä tulevissa sanoissa aina on.

Tuliko tai ei, ja oliko vai ei. Sitä voit tulla arvioimaan tänne.