Oppimista.

Ajatukset ovat hieman kirkastuneet sitten Global Leadership Summitin. Hieman.

Amerikkalaiseen tyyliin kai kuuluisi listata opittu naseviksi sloganeiksi tai jämäköiksi aksioomiksi. Mitään niin konkreettista en pysty seminaarin tuloksena tuottamaan, mutta tiedän, että ne päivät jättivät lähtemättömän jäljen. Ensimmäisen kerran pääsin kuulemaan tuon tasoista opetusta johtamisesta ja johtajuudesta seurakuntakontekstissa ja vaikutus oli huima. Nautin.

Päällimmäisenä mielessä on edelleen positiviisen yllätyksen kokemus. Jotain hyötyä oli siis siitä, ettei odottanut mitään... ;) Seminaari oli järjestetty hyvin ja sisältö oli monipuolisuudessaankin tasokasta. Ehkä yllättävästi koskettavin hetki oli seminaarin alussa introna pyöritetty videokooste, joka konkretisoi GLS:n idean tarjota mahdollisuus laadukkaaseen kristilliseen johtajuuskoulutukseen ympäri maailmaa. Kulttuurieroista huolimatta hengellisen johtajuuden perusasiat ovat sittenkin hyvin samanlaisia pallollamme, joka tämän seminaarikokemuksen jälkeen tuntuu taas kovin pieneltä. Hyvällä tavalla pieneltä.

GLS 2010 on järjestäjillä jo suunnitteilla ja tämän vuoden seminaarin perusteella uskallan sitä lämpimästi suositella sinulle, joka pohdit johtajuuskysymyksiä. Ilmoittautuminen on jo käynnissä...

* * *

Oppimista tapahtuu myös ilman formaalia koulutusta. No d44, sanoo tähän joku valistunut. Perusjuttuja, toteaa toinen oppinut. No niinpä. Silti on mahtavaa nähdä, miten taivaallinen Isämme toimii koulutusjohtajana ja opinto-ohjaajana.

Tätä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (hops) ei edes tarvitse itse tehdä, niin kuin nykyään kaikissa muissa oppilaitoksissa. Koulutus on täsmäsuunniteltua ja täyttää taatusti kaikki nykyvaatimukset opiskelun monimuotoisuudesta. Välillä tarjolla on massaluentoja, toisinaan pienryhmäopetusta ja tarpeen tullen tukiopetusta. Koko ajan on mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn ja etäopiskelullekin on paikkansa.

Suoritusmuodoissa näyttävät vaikuttavan samat lainalaisuudet kuin muussakin opiskelussa. Etä-, verkko- ja itsenäinen opiskelu ei pelkästään riitä. Tarvitaan kontaktiopetusta ja parhaimpia tuloksia saavutetaan dialogissa itseään viisaampien kanssa. Toisaalta ilman itsenäistä opiskelua oppiminen jää pinnalliseksi.

Paras hops syntyykin näitä yhdistellen. Tässä opetussuunnitelmassa onneksi koulutusjohtaja määrittää, mitä kenenkin hopsiin kuuluu ja missä aikataulussa opinnot etenevät. Opiskelu on siksi aina riittävän haasteellista, mutta ei koskaan ylivoimaista. Töitä pitää tehdä, mutta koskaan ei vaadita yli voimien. Onnistumisen kokemuksia tulee riittävästi, mutta myös epäonnistumiset sallitaan. Kertausharjoituksia ja uusintoja järjestetään niin paljon, että jokainen pääsee eteenpäin.

* * *

GLS kesti perjantaista lauantaihin. Meille koulutusjohtaja kuitenkin järjesti sunnuntaiksi kolmannen koulutuspäivän ja lähetti luoksemme kokeneet mentorit, Jumalan koulun professoritasoa. Monta tuntia rönsyilleet keskustelut eivät olleet sattumanvaraisia vaan selvästikin osa meidän hopsiamme. Koulutusjohtaja ei taaskaan unohtanut vastata opiskelijoidensa kysymyksiin, eikä jättänyt tärkeitä asioita itseopiskelun varaan, vaan lähetti yhdet parhaimmista opettajistaan kotiovelle.

Melkoista opintojen räätälöintiä.