Pari iltaa on kulunut virtuaalimaailmassa ystäväpiiriä laajentaen ja kamujen seinille kirjoitellen. Käsin kirjoitetuilla ja etanapostissa lähetetyillä kirjeillä ja korteilla on edelleen vahva sija sydämessäni. Puolustan silti täysin näitä virtuaalisysteemejä. Silloin kun arki ei anna rauhaa ja ajatukset hortoilevat, naamakirjakin on mainio apuväline ystävyyksien ja tuttavuuksien ylläpitämiseen. Tänäänkin iltani on ollut täynnä lapsenomaista riemua, kun hakukone on löytänyt naamakirjan sivuilta monia jo kadonneiksi luultuja kavereita ja välittänyt viestejä puolin ja toisin.
Lappajärven veikot Riian yössä - ruokaravintolan ikkunan alla.Toisinaan ystävien kohtaaminen ainoastaan virtuaalisesti
tuntuu ihan erityisen hyvältä idealta...
Sosiaalinen piirini on tänään laajentunut myös ilman tietokoneita. Sain tänään uuden työhuoneen, jonne hain kaksi kynää, pinon muistilappuja, kourallisen klemmareita, nitojan ja teippikoneen. Nyt siellä tuntuukin jo kotoisammalta :) Vielä aion eroon ikkunassa roikkuvista kuluneista ja ryppyisistä pelargoniaverhoista, sikäli kun kämppikselleni moinen sisustusreformi sopii. Kämppis muuttaa sisään keskiviikkona, huomenna saan siis elellä omassa rauhassani. Ylihuomenna alkaa sitten tuolien kolistelu kapoisessa toimistossamme. Paljon kuitenkin pelastaa ikkunan näkymä - Schaumannin linnan tiilikatto, pala Jyväsjärveä sekä ruskan värittämät metsäiset rinteet.Nyt hyvää yötä - jotta ehdin vielä tsekata uusimmat aktiviteetit naamakirjasta... :P Btw, huomenna on tulossa jännittävä ilta... Mielenkiinnolla odotan, miten nuoret ottavat pastoriehdotuksen vastaan. Asiaa saa kommentoida tännekin heti keskiviikkoaamusta alkaen. Kaikki palaute on tervetullutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti