Uusavuttomuus.

Tiedättehän ne nyt niin trendikkäät ja suositut kaupat, jotka ovat täynnä tekstitettyjä tavaroita. Kuppeja, joissa lukee kahvi. Mukeja, joissa lukee tee. Laatikkoja, joissa lukee servetit. Ja tämä kaikki tietenkin kansainvälisesti. Lautasia, joissa lukee eat. Kannuja, joissa lukee milk. Nojatuoleja, joissa lukee kauniisti kirjailtuna sit and relax. Ja kaikki tämä tyylisuuntansa mukaisella herkäksi ja kauniiksi määritellyllä fontilla.

Entäpä jos ihan itse osaan päätellä, mitä sillä mukilla teen ja mitä kannuun laitan. Jos alankin hurjaksi ja juon kupista mehua, mukista kahvia ja lataan sen laatikon täyteen laskuja. Makaan poikittain nojatuolissa ja stressaan töistäni, koska ikävien ajatusten ajatteleminen on siinä mukavampaa kuin työpöydän ääressä.

Ja jos ne fontitkin ahdistavat niin, ettei niitä voi kotiinsa kantaa.

 Pienen ihmisen pieni protesti.

* * *

Tarrakone oli yölainassa väliaikaisnimikointia varten, koska täällä tapahtuu suuria...

Ennen:

Nyt:

Ah, tätä on odotettu ja toivottu kauan.

* * *

Tekstitettyjä tavaroita omistavat älköön nyt ahdistuko. En minä teidän hallussanne olevista tavaroista ahdistu, enkä epäile teitä (ainakaan yksinomaan niiden takia ;) uusavuttomiksi. Jonkunhan niitä pitää ostaa, että hyllyt joskus tyhjenevät... Mukavaa, jos päätyvät hyvään ja rakastavaan kotiin.