Edelleen on asioita, jotka saavat ylittämään bloggauskynnyksen. Joskus se ylitys vaan on tosi hidas ;)
Belgia oli yhä paikoillaan. Mihinkäpä se liikkuisikaan, ilman hallitusta... Ystävät myös olivat paikoillaan, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Oli erityisen outo fiilis ajaa ystävien kanssa lentokentälle, jättää heidät sinne ja palata itse asunnolle. Belgiassa.
Loma oli antoisa, rentouttava - ja aktiivinen. Näimme Gaasbeekin linnan ja Leuvenin. Söimme suklaata ja joimme kahvia. Nautimme ystävien seurasta. Haimme pienen ystävän koulusta ja veimme suklaatehtaan kautta kotiin. Metsästimme palovaroittimia. Valvoimme tenttiä. Levitimme laminaattia. Luimme suomea lapsille. Kaikenlaista ja vielä vähän jotain lisää.
Ja me nautimme. Arjesta irtautumisesta. Levollisesta auttamisesta. Ajasta ystävien kanssa. Hyvistä keskusteluista. Uusista tuttavuuksista. Kunniasta saada olla osa arkea ja elämää.
Verigreippimehusta, currykanasalaattivoileivistä ja kirsikkajogurtista.
Kannatti taas lähteä. Siitäkin huolimatta, että reissumme aikana joku jyrsijä oli pitänyt juhlat autossamme. Ehdottomasti eksoottisinta tällä reissulla oli Lappeenrannan lentokenttä. Suosittelemme.
Me opettelemme elämään uudenlaisessa elämäntilanteessa. Meillä ei ole lentolippuja hankittuna mihinkään, eikä niitä ole edes hankintalistalla. Kummallinen tunne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti