On vaiheita, jolloin ajatus ei etene. Koko ajan tapahtuu, mutta pään sisällä on hiljaista. Sitten ajatukset alkavat vähitellen itää, mutta eivät vielä selviydy pään ulkopuolella. Hetken kehityttyään ne jo pulpahtelevat suusta ulos, mutta eivät vieläkään taivu kirjalliseen muotoon. Kun ne lopulta ovat saaneet sekä sisältöä että ulkokuorta, syke onkin jo niin kiivas, että niitä ei enää ehdi kirjoittaa tai osaa ajatella riittävän valmiiksi.
Jotain tällaista on käynyt tämän bloginkin kanssa. Kevät kaikkine vaiheineen on ollut ihan positiivinen, vaikkakin hetkittäin hiukan liikaa kalenteriin ja muistutuksiin sidottu. Ajatuksia on juossut pään läpi paljon. Hetkittäin on tullut jopa aavistuksia kuningasideoista, jotka sitten ovat kuitenkin painuneet jonnekin. Kehittymään kenties, palatakseen toivottavasti. On kuitenkin ollut vaiheita, joista ei ole voinut kirjoittaa. Jaksanut kirjoittaa. Halunnut. Saanut. Osannut. Ehtinyt. Viitsinyt... Tarpeeksi kauan kun menee, asiat menettävät kiinnostavuutensa ja ajankohtaisuutensa kirjoittajalle. Vanhentuneet ajatukset palautuvat hautumaan, ehkä joku niistä joskus kierrätetään uusiokäyttöön.
Pää on jo hiukan täyttynyt sanoista, joten ehkä uusi alku taas koittaa. Toisaalle jo muutaman sanan pulpautin. Suosittelen kuitenkin syötteenlukijan käyttöönottoa tai sähköpostiseurannan aloittamista, ettei tarvitse käydä turhaan kurkkimassa ;)
