Syysloma katkaisi mukavasti syyskiireet, vaikka reissujärjestelyt toivatkin osaltaan hetkellisesti lisävauhtia arkeen. Mikä siinä onkaan, että viimeiset työt jäävät aina viimeiseen iltaan ja paniikinomainen pakkausprojekti viimeiseen yöhön. Jälleen kerran olin valmis perumaan reissuun lähdön viime metreillä, kun lähtöahdistus kasvoi hallitsemattomiin mittoihin. Niinpä sitten lopulta lähdin vastoin kaikkia ohjeistuksia matkaan ilman yöunia. Aamuöiselle ajomatkalle kuskiksi lupautunut herrakaan ei ehtinyt pitää päätään tyynyllä kuin tunnin verran, ennen kuin kipusi auton rattiin. Enkelit olivat onneksi hereillä ja autolastillinen sotureita pääsi turvallisesti pääkaupunkiseudulle.
Suunta oli jälleen tutuksi tulleeseen Euroopan hallinnolliseen keskukseen. Enkelit olivat mukana matkalla koko ajan - kävelyreiteillä, autoissa, lentokoneissa, ratikoissa ja junissa. Reissu oli kokonaisuutena hyvä ja antoisa. Kiitos kaikille, jotka huokailitte puolestamme.
Tänään kävimme kertomassa nuorille päällimmäiset ajatuksemme. Välkkyvän kuvasetin sijaan kerroimme jokainen noin minuutin tarinan yhdestä valitsemastamme kuvasta.
Reissussa mukana ollut lastentarhaope valitsi oman tarinansa tueksi tällaisen kuvan. Lähettiperhehän se siinä, kruunuineen kaikkineen :)
Lastentarhaopea oli kovasti reissussa puhutellut anteeksiantamuksessa eläminen. Lähetyskentällä kun joutuu elämään paitsi eriskummallisten alkuasukkaiden myös niiden muiden Jumalan sinne lähettämien kanssa. Eikä niitä välttämättä ole monta. Viisaudessaan Jumala ei tietenkään ole laittanut samalle kentälle montaa samanlaista ihmistä, vaan täydellisen kokoelman erilaisia ihmisiä. Riskit inhimillisille kolisteluille ovat siis suuret. Toisen ihmisen ytimen - Jumalan luoman ja hyvän - näkeminen ja anteeksiantamus mahdollistavat silti työnteon hyvässä yhteisymmärryksessä.
Herra puolestaan esitteli uutta aluevaltaustaan lentokonemekaanikkona. Samalla liimalla kuulemma korjataan Boeingit... minkä tiedon jälkeen kuvassa olevan reippaan pikkupojan isä totesi jatkossa valitsevansa Airbusin ;)
Tätä ovat reissumme olleet. Palvelemista siinä, mitä eteen on tullut. Viime viikolla muun muassa toimimme mikrotukihenkilöinä ja asensimme palovaroittimia. Opetettiinhan meitä jo aiemmin Antwerpenissä pastorin suulla, että "jos olet nähnyt miten jotain tehdään elokuvissa, osaat tehdä sen itsekin". Liian usein taidamme laittaa riman itsellemme ja toisillemme liian korkealle. Nähtiinhän se nytkin, että prosessiautomaatioinsinöörin koulutuksella osaa korjata myös lentokoneita. Kun vaan haluaa.
Minut pysäytti yllättäen reissun leppoisin ilta. Siinä leppoisuudessa ei kuitenkaan ollut mitään yllättävää. Tiesimme menevämme paikkaan, jossa ei todellakaan tarvitse pingottaa. Joidenkin ihmisten kanssa yhteinen aaltopituus vaan löytyy heti, ilman että tarvitsee väännellä vastaanottimen nappeja tai kieputella antennia eri ilmansuuntiin.
Lähdimme siis viettämään vapaailtaa ja nautimme pöytään kannetuista herkuista. Ilta venyi pitkäksi ja pois lähtiessä saamamme palaute yllätti. Samat ajatukset löysimme seuraavana päivänä perheenäidin blogista. Silloin todella pysähdyin. Jumala oli taas käyttänyt meitä, kun lähdimme liikkeelle. Emmehän me ole ihmeellisiä, mutta meillä on ihmeellinen Jumala. Taidamme olla etenkin lähetysmatkoilla kovin suorituskeskeisiä, jotta olisimme varmasti hyödyksi. Ja sitten Jumala toimii noin näkyvästi juuri sillä hetkellä, kun emme tee mitään. Mehän vain söimme, juttelimme, nauroimme, kuuntelimme - ja hölmöilimme pienen koululaisen kanssa. Läsnäolo ei sittenkään ole vain. Ei ainakaan silloin, kun Jumalakin on läsnä.
Viimeisenä tänään ajatuksiaan jakoi erityisope, joka matkan aikana piti ajatukset tiukasti itsellään. Nyt sitten kuulimmekin valmista materiaalia. Erityisope näet oli havainnut toiston ja eri aistien välityksellä saadun tiedon hyödylliseksi myös osana oppimiskokemustaan. Kolmen Belgian reissun, parin dokumentin ja videoklipin sekä lukuisien keskustelujen jälkeen erityisopelle oli kirkastunut Euroopan surullinen, suorastaan sydäntäsärkevä tilanne. Erityisope haastoikin meitä pohtimaan, onko Euroopan yllä aamuaurinko nousemassa vai ilta-aurinko laskemassa.
- - -
Näitä juttuja me pohdimme jatkossa enemmänkin. Se on se meille räätälöity portti. Toimia niin, että nuoret ja vanhat voisivat lähteä yhdessä eri puolille Eurooppaan lyhytaikaisesti ja projektiluontoisesti - parhaan viestin asialla. Tämä on nyt meidän paikkamme. Eurooppa-infoa on siis tiedossa teillekin :)
...ja jos vähänkään mietit, mitä voisit tehdä Euroopan hyväksi, ota toki yhteyttä. Annan heti sinulle listan paikoista, missä apuasi tarvitaan. Muistathan:
"jos olet nähnyt miten jotain tehdään elokuvissa,
osaat tehdä sen itsekin!" :)
(Kuvista ensimmäinen ja viimeinen lastentarhaopen napsaisemia, keskimmäiset kirjoittajan omia.)
