Ihmeinen armo.

Elokuu alkoi opiskelijana. Nukkuu pitkään, syö huonosti, roikkuu netissä. Ei opiskele. Harrastaa. Ihan mukavaa tämä tällainen. Ainakin näin ekana päivänä.

ÖmeizinGreissiä suunnitellaan. Huomenna on woomappi ja perjantaina startataan täysillä kisaan, jossa armo tunnetaan.

Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi. Room. 15:7

Pssst.

Blondi otti asiakseen puuttua sivun väritykseen. On kuulemma liian pelottava. Ihan totta. Kauhistutti itseänikin hipaista niitä lilan värisiä linkkejä.

Nyt on uudet värit. Klobbskatin hengessä. Taustalla tämän päivän tunnelmaa. Varsågoda.

Klobbskatissa tuulee.

Ensimmäinen kuisk.

Tässä se nyt on. Seurasimme Keltinmäen kauhun jalanjälkiä tänne - ja nyt pelkäämme blondin kostoa...

Tämä blogi on kaikille niille ystävillemme, joita vieraskirjat ahdistavat. Teidän vieraskirjattomuutenne ajoi rouvan tänne purkamaan ajatustensa virtaa kirjaimiksi, järjestelemään kirjaimia sanoiksi ja sovittelemaan sanoja lauseiksi.

Kuiskauksemme on joskus hiljainen, toisinaan ehkä hyvinkin ÄÄNEKÄS. Kuiskaus kuitenkin katoaa ajatusten ilmatilaan, jos siihen ei kukaan vastaa. Ole siis reipas ja reagoi. Kuiskaa tai kilju. Olet sitten ystävä, kaveri, puolituttu tai tuntematon suuruus - sano jotakin.

Pakollisen ajatelman sijasta ensimmäinen kuisk päättyy roomalaisille kirjoitettuun viisauteen (14:16).

Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet.